TIEDÄ AINAKIN NÄMÄ

MITEN TOIMIA, JOS JOUTUU HÄIRINNÄN, AHDISTELUN TAI MUUN SEKSUAALIRIKOKSEN UHRIKSI?
ENTÄ, JOS TODISTAA TAI KUULEE JONKUN MUUN JOUTUNEEN?

Kysymys: Olen alaikäinen. Olen tullut häirinnän/seksuaalirikoksen uhriksi. Mitä minun kannattaa nyt tehdä?

Vastaus: Kannattaa kertoa aikuiselle. Parasta on ottaa yhteys ammattihenkilöön (esim. opettaja, kuraattori, terveydenhoitaja), myös poliisi neuvoo nimettömästi. Ei kannata jäädä hautomaan asiaa itsekseen, tietoa ja auttamistahoja löytyy internetistä. Aina voi myös soittaa terveysasemalle nimettömänä ja kysyä neuvoa.

Kysymys: Ystäväni kertoi minulle joutuneensa häirityksi/seksuaalirikoksen uhriksi. Mitä nyt kannattaa tehdä?

Vastaus: Auta ystävääsi ymmärtämään, että hän ei ole syyllinen tilanteeseen, eikä hänellä ole mitään hävettävää. Yksin ei ole hyvä kantaa salaisuutta ja luvata pitää niitä silloin, kun on kyseessä vaikkapa rikos. Voit hyvin kannustaa kertomaan asiasta aikuiselle tai ammatti-ihmiselle. Voitte yhdessä miettiä eri tahoja ja henkilöitä, kenelle puhua tapahtuneesta, niin että asia tulee asiallisesti käsiteltyä ja vietyä eteenpäin. Mikäli on kyseessä alaikäinen henkilö, on erityisen tärkeää tuoda asioita aikuisten tietoon.

Kysymys: Olen opettaja. Oppilas on kertonut minulle joutuneensa häirityksi/seksuaalirikoksen uhriksi, miten nyt kannattaa toimia?

Vastaus: Kiitä oppilasta luottamuksesta ja siitä, että hän on uskaltautunut kertomaan kokemastaan asiasta. Korosta oikeutta avun hakemiseen ja sano ääneen, että vastuu ei ole nuorella itsellään. On hyvä rauhoittaa oppilasta ja sanoa, että on aikuisena auttamassa sekä turvaamassa. Lausu ääneen se, että uskot oppilasta. Asia tuntuu usein uhrille itselleenkin epätodelliselta ja kummalliselta. Oppilaalla on oikeus tietää, miten häneen liittyvien asioiden kulku menee, mutta on hyvä korostaa aikuisen vastuuta asianmukaisista ilmoituksista. Korosta, että vaikka asia on vaikea ja siitä voi tuntua vaikealta puhua, on silti parasta käsitellä sitä. Kerro, että hyvällä hoidolla tästä on mahdollista toipua ja selvitä.

Ohjeet ovat laatineet Tuffi Films ja Loisto setlementti ry: Helsingin Tyttöjen talo ja Poikien talo

MISTÄ SAA APUA?

Nuortennetti | Mannerheimin lastensuojeluliitto (MLL)

Nuortennetti on nuorille suunnattu sivusto, jossa on ammattilaisten tuottamaa tietoa, tukea ja tekemistä sekä nuorten tekemää sisältöä sekä testejä, galluppeja ja kyselyitä. Kaikki nuoret voivat osallistua Nuortennetin tekemiseen lähettämällä mediatuotoksensa ja lisäksi voi liittyä Nuortennetin toimittajaksi. Nuortennetistä löytyvät myös Lasten ja nuorten puhelin, chat ja kirjepalvelu.

Netari.fi | Pelastakaa Lapset ry   

Netari on oma nuorisotalosi verkossa. Netarissa voit hengailla rennosti kavereiden kanssa tai jutella mieltäsi askarruttavasta asiasta kahden kesken luotettavan aikuisen kanssa. Toimimme usealla eri alustalla, mm. Twitchissä, Discordissa ja Momiossa. Olemme auki sunnuntaista torstaihin. Tervetuloa mukaan!

Et ole yksin | Väestöliitto ja  SUL

Oletko sinä kohdannut epäasiallista käytöstä tai häirintää urheilussa? Älä jää kokemuksesi kanssa yksin. Olipa huolesi pieni tai suuri Väestöliiton Et ole yksin -palvelu tarjoaa tukea luottamuksellisesti. Meihin voit olla yhteydessä puhelimitse, chatissa ja kirjelaatikon kautta. Palvelussa vastaavat koulutetut asiantuntijat. Et ole yksin-palveluun yhteyttä voivat ottaa urheilijat, urheilijan vanhemmat, valmentajat, sekä urheiluseurojen tai lajiliittojen työntekijät ja vapaaehtoiset.

Raiskauskriisikeskus Tukinaisen palvelut

Raiskauskriisikeskus Tukinainen antaa maksutonta apua, tukea ja neuvontaa seksuaalirikosten uhreille ja heidän läheisilleen (päivystyspuhelimet, anonyymit yhteydenotot netissä, asiakastapaamiset ja ryhmätoiminta).

Naisten Linja

Naisten Linja tukee väkivaltaa kokevia naisia ja tyttöjä, riippumatta väkivallan muodosta. Naisten Linja tarjoaa nettitukea, vertaisryhmiä livenä ja verkossa sekä anonyymin nettikirjepalvelun. Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään.

Rikosuhripäivystyksen nuorten palvelut

Rikosuhripäivystys (RIKU) on rikoksen uhreille, heidän läheisilleen ja rikosasian todistajille tarkoitettu matalan kynnyksen palvelu. RIKUsta asiakas saa tukea ja neuvoja rikosprosessiin liittyen sekä mahdollisuuden keskustella rikoskokemuksestaan. RIKUn palvelut on tarkoitettu eri rikosten uhreille. Palvelua voi saada kasvokkain, puhelimitse sekä verkossa.

Helsingin Tyttöjen Talo  |  Loisto setlementti ry

Helsingin Tyttöjen Talolta voit hakea apua, jos olet kokenut seksuaaliväkivaltaa. Yhteystiedot löydät kotisivultamme. Keskiviikkoisin klo 17-19 löydät sivuiltamme myös ikkunan seksuaaliväkivaltatyön chattiin ja voit hakea apua myös sitä kautta.

Helsingin Poikien Talot  |  Loisto setlementti ry

Helsingin Poikien Talo tekee sukupuoli- ja kulttuurisensitiivistä sosiaalista nuorisotyötä 10-28 vuotiaiden poikien ja nuorten miesten kanssa sukupuolen ilmenemisen ja kokemisen moninaisuuden huomioiden. Toimintamme perustuu matalan kynnyksen periaatteisiin ja on kävijöillemme maksutonta. Työntekijämme ovat myös noin kerran kuussa järjestömme Loisto Setlementti ry:n Chatissä.

Suomen Punainen Risti | Nuorten turvatalot

Nuorten turvataloilla autamme nuoria ja nuorten läheisiä erilaisissa pulmissa arjen jokapäiväi­sistä tilanteista elämän kriiseihin. Saat meiltä maksutonta apua ja neuvontaa nopeasti. Voit ottaa yhteyttä ympäri vuorokauden. Turvatalot toimivat Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Tampereella, Turussa sekä verkossa.

Ei meidän koulussa

Tietoa seksuaalisesta häirinnästä ja ohjeita opettajalle.

Inklusiiv

Inklusiivin tavoitteena on, että kaikilla olisi käytössä paras tieto monimuotoisuudesta ja inklusiivisuudesta sekä parhaat käytännöt niiden edistämiseksi. Yhteisö tarjoaa monimuotoisuuteen ja inkluusioon liittyvää koulutusta ja konsultointia.

Tasa-arvovaltuutettu

Tasa-arvovaltuutettu valvoo tasa-arvolakia ja käsittelee vain sukupuolten tasa-arvoa koskevia asioita.

Työsuojelu | AVI

Tietoa ja toimintaohjeita yhdenvertaisuuteen ja syrjintään.

MITÄ TARKOITTAA SEKSUAALINEN HÄIRINTÄ?

Seksuaalinen häirintä on kielletty tasa-arvolaissa. 

Seksuaalisella häirinnällä tarkoitetaan laissa “sanallista, sanatonta tai fyysistä, luonteeltaan seksuaalista ei-toivottua käytöstä, jolla loukataan henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta erityisesti luomalla uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri”.

Seksuaalinen häirintä voi ilmetä seuraavin tavoin: 

  • seksuaalisesti vihjailevat eleet tai ilmeet
  • epäasialliset seksuaaliset puheet, kaksimieliset vitsit sekä vartaloa, pukeutumista tai yksityiselämää koskevat huomautukset tai kysymykset
  • epäasialliset seksuaaliset sisällöt eri sosiaalisen median kanavissa, WhatsApp-, Snapchat- yms. viestit, tekstiviestit, sähköpostit, puhelinsoitot
  • fyysinen koskettelu ja lähentely
  • sukupuoliyhteyttä tai muuta sukupuolista kanssakäymistä koskevat ehdotukset tai vaatimukset
  • seksuaalirikos kuten raiskaus, sen yritys tai seksuaalinen ahdistelu.

Lapsen tai nuoren altistaminen ikään kuulumattomalle seksuaalisuudelle, joka loukkaa hänen psyykkistä tai fyysistä koskemattomuuttaan, on seksuaalista häirintää.

  • Jos joutuu seksuaalisen häirinnän uhriksi, on tilannetta tärkeää purkaa myöhemmin keskustelemalla jonkun kanssa.

  • Jos jonkun toiminta epäilyttää, kannattaa siitä jutella luotettavan aikuisen kanssa.

  • Ei ole uhrin vastuulla “reagoida oikein” häirintään.

  • Myös puhe on teko!

  • Muista: julkisissa tiloissa on usein kameravalvonta, joten tapahtunut voidaan jälkikäteen todistaa. Oikeuden saaminen helpottaa usein uhrin oloa.

  • Kaikki ilman lupaa koskeminen on aina väärin, eikä siihen oikeuttavaa syytä ole.

  • Seksuaalinen häirintä ei ole koskaan häirityn syy!

MITÄ LAKI MÄÄRÄÄ SEKSUAALIRIKOKSISTA?

Suomen laissa määritellyt seksuaalirikokset 

  • Raiskaus, törkeä raiskaus
  • Pakottaminen seksuaaliseen tekoon
    • Esim. seksuaalinen teko tiedottomassa tilassa tai pelon vallassa olevalle
  • Seksuaalinen hyväksikäyttö
    • Alle 18-vuotiaan tai riippuvuussuhteessa tekijään olevan hyväksikäyttäminen
  • Seksuaalinen ahdistelu
    • Esim. koskettelu ilman lupaa
  • Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö
    • Koskettelu tai seksi alle 16-vuotiaan kanssa, tai alle 18-vuotiaan kanssa jos tekijä on lapsen vanhempi tai vanhempaan rinnastettavassa asemassa.
  • Seksikaupan kohteena olevan henkilön hyväksikäyttö
  • Seksuaalipalvelujen ostaminen nuorelta
  • Lapsen houkutteleminen seksuaalisiin tarkoituksiin
    • Esim. seksin ehdottelu, seksuaalisen kuvamateriaalin valmistaminen
  • Sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta koskevan esityksen seuraaminen
  • Paritus, törkeä paritus
  • Jos joutuu seksuaalirikoksen uhriksi, on tilannetta tärkeää purkaa myöhemmin keskustelemalla jonkun kanssa.

  • Rikoksia voi ja on normaalia nostaa esiin pitkänkin ajan päästä tapahtuneesta.

  • Oikeuden hakeminen helpottaa usein uhrin oloa, vaikka oikeusprosessi on rankka.

  • Seksuaalirikoksen uhrilla on oikeus

      • saada oikeudenkäyntiin tukihenkilö esim. Rikosuhripäivystyksestä
      • valita itse asianajajansa
      • saada tarpeeksi aikaa, jotta asianajaja ehtii perehtyä tapaukseen
      • olla kohtaamatta tekijää missään vaiheessa oikeudenkäyntiä.
  • Jos yhteisön (esim. työpaikka, kouluyhteisö) sisällä on tapahtunut seksuaalirikos, on koko yhteisö vastuussa siitä, että tapahtunutta ei lakaista maton alle ja että yhteisö on uhrin puolella.

  • Kaikenlainen koskettaminen ilman lupaa on kielletty. Toisen osapuolen suostumus on varmistettava kysymällä, ellei ole siitä täysin varma. Jos toinen ei anna suostumustaan, ei häntä saa painostaa. Jos suostumusta ei voida antaa, sitä ei ole; esimerkiksi nukkuvan henkilön seksuaalinen koskettelu on rikos.

  • Itsetyydytys toisen seurassa ilman suostumusta on seksuaalista hyväksikäyttöä, sillä siinä käytetään toista oman nautinnon välineenä.

  • Seksuaalirikos on aina täysin tekijän vastuulla, eikä se koskaan ole uhrin vika.

  • Rikoslaki, 20. luku
  • Yhteistyökumppaneina toimivilta asuiantuntijoilta saatu tieto ja kommentit

MITÄ TARKOITTAA SUKUPUOLISENSITIIVISYYS?

  Sukupuolisensitiivisesti toimimalla pyritään vahvistamaan jokaisen edellytyksiä elää itselleen merkityksellistä elämää. Sukupuolisensitiivisyyden tavoitteena on, että riippumatta sukupuolesta, seksuaalisuudesta ja muista ihmisyyden puolista, jokainen voi:

  • Toteutua täydesti omassa potentiaalissaan.
  • Ilmaista sukupuoltaan yksilön ainutlaatuisuuttaan kunnioittavalla tavalla.
  • Oppia arvostamaan itseään ja suhtautumaan itseensä hyväksyvästi ja myötätuntoisesti.

Mitä sukupuolisensitiivisyys ei ole?

Ensiksi sukupuolisensitiivisyys ei ole sama asia kuin sukupuolineutraalius. Sukupuolisensitiivisyydessä ei haluta hävittää, häivyttää, vertailla tai arvottaa sukupuolia. Sukupuolisensitiivisyydessä halutaan laajentaa ja rikastuttaa ihmisten toteutumisen mahdollisuuksia yli kategorioiden – aidosti omana, kokonaisena itsenään, kaikessa potentiaalissaan. Toiseksi sukupuolisensitiivisyys ei ole yhtä kuin sukupuolen mukaan eriytetty toiminta. Pelkkä sukupuolen mukaan kohdennettu toiminta ei tee siitä vielä sukupuolisensitiivistä.  Kolmanneksi sukupuolisensitiivisyys ei ole vain sukupuolitietoisuutta. Tietoisuuden lisäksi se on rohkeaa ja aktiivista toimintaa tasa-arvoisen, yhdenvertaisen ja sosiaalisesti oikeudenmukaisen elämän puolesta. 

Lainaus Tyttöjen talon verkkosivulta.

MITÄ ON SEKSISMI?

Seksismillä tarkoitetaan uskomuksia, joiden mukaan tietty henkilö tai ryhmä on jollain lailla alempiarvoinen sukupuolensa, sukupuoli-identiteettinsä tai sukupuolen ilmaisun vuoksi. Seksismi voi ilmetä niin teoissa, puheissa, eleissä, toimintatavoissa kuin esimerkiksi kulttuurituotteissakin.

Seksismin vaikutuksia: 

  • Vahingoittaa yksilön tai ryhmän oikeuksia
  • Aiheuttaa fyysistä, psyykkistä, taloudellista tai seksuaalista haittaa
  • Luo uhkaavan, vihamielisen, alentavan tai nöyryyttävän ilmapiirin
  • Estää henkilöä tai ryhmää toimimasta vapaasti omien oikeuksiensa mukaisesti
  • Pitää yllä ja vahvistaa sukupuoleen liittyviä stereotypioita.
  • Miesvaltainen kulttuuri näkyy elämän eri osa-alueilla huomaamattomastikin, sillä lähes kaikki kuluttamamme kulttuuri on miesten tekemää ja yhteiskunnan arvostetuimmissa asemissa ovat pitkään toimineet vain miehet.

      • Tietyt ajatusmallit ja toimintatavat voivat olla niin totuttuja, että niitä on vaikea muttaa.

MITÄ TARKOITTAA KEHORAUHA?

Kehorauha kasvattaa lapsia jotka katsovat peiliin ja sanovat vuodesta toiseen “vau, mä oon upee”, koska eivät tiedä mistään muusta.

Kehorauha tarkoittaa seuraavia asioita: 

  • Muiden kehoja ei kommentoida. Jokaisen keho on heidän oma kehonsa, ja se, minkälainen se keho on tai miten se muuttuu, ei kuulu kenellekään.
  • Ei kommentoida negatiiviisesti tai positiivisesti toisen ulkonäköä lehdissä, kuvissa tai kasvotusten. Kehut voi kohdentaa ulkonäön sijaan esimerkiksi toisen taitoihin, luonteenpiirteisiin tai ominaisuuksiin.
  • Vanhemmat eivät hauku omia kehojaan. Lapselle ei pidä opettaa, että oma keho on jotain mitä kannattaa haukkua.

MITÄ ON KEHOPOSITIIVISUUS?

Kehopositiivisuus tarkoittaa oman kehon ja muiden kehojen hyväksymistä. Kenenkään arvo ei riipu kehon koosta, muodosta, ihonväristä tai henkilön tavasta ilmaista itseään kehollaan. Jokaisella on oikeus olla onnellinen – ja tuntea kaikkia ihmisyyteen kuuluvia tunteita – sellaisena kuin on.

  • Keho muuttuu elämän varrella luonnostaan esimerkiksi elämäntilanteen muutosten ja iän myötä. Toisen kehon muutoksia ei ole syytä kommentoida.

  • Kehopositiivisuus ei edellytä sitä, että pitäisi kehoaan kaikin puolin täydellisenä – epätäydellinen keho on yhtä hyväksyttävä kuin “täydellinenkin”.

  • Oman kehon hyväksyminen ei tarkoita sitä, ettei kehon terveydestä haluttaisi pitää huolta. Tutkimusten mukaan itsestään välittävä ihminen huolehtii terveydestään todennäköisemmin kuin itseinhoa poteva.

MITÄ TARKOITETAAN SYRJINNÄLLÄ, JA MILLAINEN SYRJINTÄ ON LAISSA KIELLETTY?

Syrjintää on se, että ihmistä kohdellaan huonommin jonkin henkilökohtaisen ominaisuuden perusteella. Tasa-arvolaissa ja yhdenvertaisuuslaissa säädetään siitä, millainen syrjintä on laissa kiellettyä. Kaikenlainen syrjintä on haitallista yhteisölle. Lojaalisuus ja yhdessä tekeminen purkavat vastakkainasettelua ja vapauttavat tunnelmaa.

Kiellettyä syrjintää tasa-arvolain mukaan:

Tasa-arvolaissa kiellettyä syrjintää ovat seksuaalinen häirintä sekä  sukupuoleen perustuva häirintä, sekä käskyt tai ohjeet noudattaa tällaista syrjintää. Sukupuoleen perustuvalla häirinnällä tarkoitetaan sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun liittyvää uhkaavaa, vihamielistä, halventavaa tai nöyryyttävää käytöstä, joka ei ole luonteeltaan seksuaalista.

Sukupuoleen perustuva häirintä voi ilmetä esimerkiksi seuraavin tavoin:

  • Halventava puhe toisesta sukupuolesta.
  • Toisen sukupuolen alentaminen.
  • Työpaikka- tai koulukiusaaminen silloin, kun se perustuu kiusatun sukupuoleen.

Työelämässä kiellettyä syrjintää on tasa-arvolain mukaan: 

  • Syrjiä työhön tai koulutukseen valittaessa sukupuolen perusteella.
  • Syrjiä työhön valittaessa tai työsuhteen jatkosta päätettäessä raskauden tai synnytyksen perusteella.
    • Perhetilanteeseen tai perhesuunnitteluun liittyviä kysymyksiä ei ole sallittua kysyä työhaastattelutilanteessa. Tällaisiin kysymyksiin ei tarvitse tai kannata vastata.
  • Soveltaa palkka- tai muita työehtoja epätasa-arvoisesti sukupuolen perusteella.

Kiellettyä syrjintää yhdenvertaisuuslain mukaan

Ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Mitä tarkoittaa inkluusio?

Termi, jolla yhteiskunnallisessa kontekstissa kuvataan ominaisuuksiltaan vaihtelevien yksilöiden läsnäoloa. Tällaisia ominaisuuksia voivat olla esimerkiksi ikä, sukupuoli, toimintakyky, etninen tausta, uskonto, koulutus, seksuaalinen suuntaus ja sukupuoli-identiteetti. 

Inklusiivisuus työympäristössä tarkoittaa sellaisen tilan saavuttamista, jossa kaikkia ihmisiä kohdellaan oikeudenmukaisesti ja kunnioittavasti, heillä on käytössään yhdenvertaiset mahdollisuudet ja resurssit, ja he kokevat voivansa täysin osallistua organisaation menestykseen riippumatta edellä listatuista ominaisuuksista. 

Inklusiivisuus edistää avoimuutta, psykologista turvallisuutta ja osallisuuden tunnetta, ​​uusien ideoiden vastaanottamista ja kaikkien äänien oikeudenmukaista kuulumista. 

Mitä tarkoittaa diversiteetti?

Diversiteetti (monimuotoisuus) tarkoittaa eroavaisuuksia esimerkiksi iän, sukupuolen, seksuaalisen suuntautumisen, kansalaisuuden, uskonnon, kokemuksen, koulutuksen, elämäntilanteen, fyysisten rajoitteiden sekä monien muiden aspektien kannalta. Yksinkertaisesti tarkoittaa erilaisuuksia jotka ilmenevät koko organisaatiossa (esim. demografiset tekijät, kokemukselliset, kognitiiviset). 

LISÄTIETOA RASISMISTA

MITEN TOIMIA, JOS EPÄILEE TULLEENSA SYRJITYKSI TYÖNHAUSSA TAI TYÖELÄMÄSSÄ?

Työnantajalla on velvollisuus edistää yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumista työpaikalla ja esihenkilön velvollisuus on puuttua syrjintään siitä tiedon saatuaan. Jos työpaikalla on ohje häirinnän ja epäasiallisen kohtelun varalta, tulee toimia sen mukaan. Työpaikalla syrjintää tai häirintää kokeva voi olla myös yhteydessä omaan luottamushenkilöön, työsuojeluvaltuutettuun tai omaan ammattiliittoon.

 Kun epäilet tulleesi syrjityksi, mieti seuraavia kysymyksiä:

  • Kohdeltiinko minua eri lailla kuin toisia?
  • Johtuiko kohtelu kielletystä syrjintäperusteesta?
  • Miksi epäilet, että sinua kohdeltiin erilailla kuin toisia henkilökohtaisen ominaisuutesi takia?

Epäselvissä tilanteissa älä epäröi ottaa yhteyttä yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistoon ja aluehallintollintovirastoon. Yhdenvertaisuusvaltuutetulla on työsyrjinnässä yhdenvertaisuutta edistävä rooli, eikä se voi ottaa kantaa yksittäisiin työsyrjintätapauksiin. Valvova viranomainen on aluehallintovirasto.

Aluhallintovirasto voi auttaa sinua:

  • Pohtimaan, onko asiassa syytä epäillä syrjintää, ja miten asiassa voisi edetä
  • Selvittää, onko työnantaja noudattanut yhdenvertaisuuslain syrjintäkieltoa ja edistänyt yhdenvertaisuutta työpaikalla
  • Tekemällä ilmoituksen poliisille jos asiassa on todennäköisiä perusteita epäillä työsyrjintärikosta

Työsuojeluviranomaisen toimivaltaan ei kuulu yhdenvertaisuuslain tarkoittaman hyvityksen tai korvausten hakeminen syrjinnästä.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu voi auttaa sinua:

  • Pohtimalla kanssasi, onko kyseessä lainvastainen syrjintä ja miten asiassa voisi edetä
  • Pyytämällä tarvittaessa syrjinnästä epäillyltä selvityksen asiasta
  • Antamalla ohjeita, neuvoja ja suosituksia
  • Edistämällä sovintoa
  • Viemällä tai auttamalla viemään asian yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaan tai tuomioistuimeen  

Lainaus yhdenvertaisuusvaltuutetun verkkosivulta.

Jos epäilet tulleesi syrjityksi sukupuolesi perusteella, voit kysyä apua ja neuvoa tasa-arvovaltuutetulta. Yhteystiedot verkkosivulla.